Bikini fitness sitä, tätä ja tota. Vittu oikeesti puhukaa vaikka hiihdosta... ja siitä kuinka vitun kova laji se on, etenkin jos suksi ei luista, eikä luntakaan ole saatana kesällä. Tai mites vaikka lätkä, kuinka paljon hyvät pelaajat treenaa päivässä, miettikää heidän perheitä ennen kun vingutte, kuinka kova ja vaativa laji bikini fitness on, ei ole! Ja ei en pyytänyt miettimään paljonko vaikka NHL pelaajat tienaa ja vertaamaan sitä siihen, ettei teillä edes ole sponsseja saatikka, että tästä jotain palkkaa maksettaisiin, vaikka kuinka raadatte salilla ja on lapsia ja perhettä ja duunia ja ja ja ... hei life is a bitch.
Erittäin löyhällä otannalla tän vuoden bikini fitness kilpailijat voidaan jakaa hyvin yleistettyihin lokeroihin.
Kerron hämmentävimmistä nyt teille vähäsen ns "taulukoidusssa" muodossa.
1) Kerttu kotiäiti
- +30v kyllästynyt raskauskiloihin,lapsia,perhe.aloittaa nollasta
- haluaa osottaa maailmalle, etenkin miehelleen, että hänestä on päihittämään 20v kilpasisarensa näinkin "seksikkäässä lajissa"
- Haluaa huomiota, ehkä hieman hukassa elämässä ?
- epäonnistuminen menee perheen ja "muun elämän" piikkiin
- respect jos onnistuvat "elämäntapamuutoksessaan"
2) Dolly duckface
- haluaa julkisuutta,luultavasti saanut sitä jo entuudestaan, noin 19-28v
- ensiksi hankittu olennaisimmat: silikonit,botoxit,ripsipidennykset,hiustenpidennykset
- löytää salilta lukemasssa lehtia lähentäjä/loitontaja laitteesta, pilluvakoa hiertävissä trikoissa
- meikit päällä salilla
- ei mitään helvetin käryä treenaamisesta
- lopputulos epic fail, nähdään luultavasti seuraavan vuoden Big Brotherissa tms
3) Uraputken Ulla-Maija
- uraputkessa, kiireinen noin +27v
- tarvitsee lisää haasteita elämään, ehkä toivoo saavansa jotain mainosta yritykselleen tms
- iso ego ottanut tuulta jo vuosia käydyiltä body pump tunneilta
- osallistuu kilpailuun koska joku ehdottanut yllyttävästi osallistumaan, haluaa näyttää pystyvänsä siihen
- perustelee epäonnistumisen työkiireillä
- respect jos menestyy, tulee kovaa korkeelta alas jos ei
... ja näiden lisäksi monet hieman "normaalimmat" kilpailijatyypit. Noi ehkä ne eniten pinnalla olevat atm.
No muahan ei sinäänsä kiinnosta, ketä mua vastassa on lavalla, vai oonko lavalla ollenkaan syksyllä, se taas riippuu omasta motivaatiosta ja valmentajien mielipiteistä saanko itseäni tarpeeksi hyvään kuntoon.
Erittäin moni nyt vaan tuntuu kiinnittävän tässä lajissa huomiota ihan epäolennaisiin asioihin.Noin 65% kilpailijoista yhdistää paska itsetunto, sen pönkittämisen tarve ja "vastustajien pelottelu". Vinkki: kannattas varmaan sekin aika käyttää treenailemiseen jos mielii menestyä, onhan tää niin vitun vaativa laji. Tää on just semmonen ämmälaji johon pääsee osallistumaan ilman mitään "karsintaa" esim body fitnessiin ei enään vaan kehtaa mennä pelkillä silareillä mutta tässä se on vielä mahdollista.
Olen käynyt useita keskusteluja sellaisten ihmisten kanssa joiden "Perusteet kilpailuun osallistumiselle" on "paremmat", kuin esim heidän jotka haluavat vaan julkisuutta. Kukaan heistä ei valita miten vaikeeta on ja miten ei kannattas alottaa lajia tai miten menestyminen tulee olemaan vaikeeta yms, sillä he suhtautuvat kilpasiskoihinsa kunnioituksella ja terveellä itsetunnolla. Tulen itse luultavasti olemaan tiimisiskoni huoltaja Classikissa, siis totta vitussa mun kannattais torpeedoida hänen suoritus, saatetaanhan jopa kilpailla samalla lavalla toisiamme vastaan syksyllä?? :D.
Todella moni "väärin perustein lajia harrastava" pyrkii pönkittämään egoaan ja karkoittamaan kilpailijoita mainostamalla sitä miten vaativa laji on kyseessä, etenkin mitä syömiseen tulee ja ei voi ryyppää, ja vähintään syrjäydyt jo pelkästä kisalavoille haaveilusta Ja lavaolemus on niin tärkeä, että jos et nyt satu olee vitunmoinen neiti päivänsäde, niin tuut ainakin häviimään... oikeesti mitä VITTUA? kyseessä on yksilölaji,arvostelulaji,kokonaisuus ratkaisee -laji. Mitä vitun väliä sillä on mitä se sun mahdollinen kilpasiskos duunaa salilla, miltä se näyttää, paljon sillä on silareissa desejä jne, miten ne oikeesti parantaa just sun suoritusta??? Ainut asia mikä merkitsee on se kuinka paljon SÄ teet töitä OMAN kuntosi eteen.
Tää ei ole vaativa laji, mutta tän lajin sovittaminen joihinkin elämäntilanteisiin voi olla haastavaa, etenkin jos koko homma perustuu siihen, että haluaa vaan sinne kisalavalle. Matka sinne on pitkä ja kivinen, mutta kuitenkin palkitseva, jokaisen kuitenkin tulisi ehkä miettiä, onko se noin 3min siellä lavalla sen kaiken arvoista? Entä jos ei menesty? siis kyllä mä voin puhtaasti sanoa, että mulla tulee menemään kirkaasti yli pari tuhatta euroa tähän kaikkeen, siis ennen kisoja. Kisoja mistä ei vielä edes voi olla varma nousenko lavalle.Toki kunnoitan kaikkia kilpailemaan lähteviä, etenkin heitä jotka siellä menestyvät ja ehdottomasti suosittelen miettimään kilpailemista jos se on pikemminkin suraus eikä syy.
Itselleni päätös kilpailemisestä perustuu siihen, että salia olen harrastanut nyt noin 6 vuotta. Olisi typerää olla testaamatta mihin mun kropastani on, sillä mulla on selvä lähes epänormaali geneettinen etu, mitä siis esim lihasmassan kasvattamiseen tulee(body fitness voisi olla mulle parempi mutten ainakaan vielä halua mun sh taustan ja siihen perustuvien "kauneusihanteiden" takia).Tarvitsen myös lajin, jossa fokus on koko ajan tulevaisuudessa, sillä kerkesin jo syksyllä pohtimaan, että olisi parempi olla olematta. Tässä kaikki perustuu tulevaisuuten, jokainen päivä on voitto ja askel kohti päämäärää. Tavallaan kilpaileminen tulee tässä kaiken ohessa, mutta ei se ole mulle ehkä se itse tarkoitus. Mulle se on deadline, jota ei voi peruuttaa, ja se mittaa sitä oikeeta asennetta ja motivaatiota jos ja kun itseni kisakuntoon saan! Se että jos jonkun kunto ja kokonaisuus on parempi kertoo vaan siitä, että hän oli tehnyt vielä enemmän töitä, hän oli parempi ja ansaitsi voiton. Toki rumalla naamalla tähän on turha lähteä ainakaan hakemaan sijoituksia, jossei sitten ole varaa käyttää kirurgin palveluita. Julmaa mutta totta... etenkin jos ulkomaille halajaa kilpailemaan.
